Vuoden käsityötekniikka 2024
Vuoden 2024 käsityötekniikka on korinpunonta
Taitoliitto haluaa innostaa ihmisiä kokeilemaan erilaisia korien punontatekniikoita luovasti myös uusilla materiaaleilla sekä nostaa esiin perinteisten punontatekniikoiden säilymisen tärkeyden osana aineetonta kulttuuriperintöämme. Hyvälle korille löytyy aina käyttöä!
Taitoliitto valitsi Vuoden käsityötekniikan nyt jo kahdeksannen kerran.
Korinpunonta on vanhimpia käsityötekniikoita. Se on syntynyt tarpeesta säilyttää, kuljettaa ja kantaa tavaroita ja materiaaleja. Korinpunonnan taito ja tekniikat ovat maailmanlaajuisesti hyvin saman tyyppisiä, niitä on vain sovellettu aina paikallisiin materiaaleihin ja tarpeisiin. Tänä päivänä mestarillinen korinpunonnan taito on osin katoamassa, esimerkiksi Suomessa perinteisiä tuohi- ja pärekorien taitajia ei ole enää kovin montaa. ”Meillä on aito huoli usean perinteisen käsityötaidon katoamisesta. Jos kadotamme jonkin taidon, on osaamista hyvin vaikea enää elvyttää”, toteaa Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.
Jos kadotamme jonkin taidon, osaamista on vaikea elvyttää.
Minna Hyytiäinen, Taitoliitto
Vanhimmat punotut korit historiassa on voitu ajoittaa 12 000 vuoden päähän Egyptiin. Vanhimpia punottuja koreja ei ole säilynyt kovin paljon kahdesta syystä: korien materiaali on yleensä joku luonnonmateriaali, joka hajoaa aikojen saatossa ja toisaalta korit ovat aina olleet käyttöesineitä, ne on yksinkertaisesti käytetty loppuun.
Korinpunonta avaa mahdollisuuden monien tuttujen ja kotimaisten luonnonmateriaalien hyödyntämiseen aina heinistä pajuun ja oksiin, tuoheen, kaislaan ja päreeseen. Luonnonmateriaalien keruussa on toki tärkeää aina huomioida luonnon arvostus ja keräämiseen tarittava maanomistajan lupa. Punontaan voi käyttää myös kierrätystekstiilejä sillä ommellen punotut korit ovat hyvää jatkokäyttöä vaikkapa loppuun kuluneille farkuille. Punontatekniikoiden yksi kiehtovuus tuleekin monista materiaalivaihtoehdoista.
”Sukkakori, lelukori, leipäkori, puukori, pyöränkori – korit eivät ole kadonneet mihinkään. Niillä on paikka lähes jokaisen elämässä. Perinteisesti punotut korit ovat valmistettu luonnonmateriaaleista, mutta punonnan perustekniikoita voi hyödyntää monilla materiaaleilla. Odotan innolla, millaisia innovatiivisia sovelluksia korin punonnalla kehitetään vuoden aikana”, Minna Hyytiäinen sanoo.
Esimerkkejä punontamateriaaleista
Paju on monipuolinen materiaali punontaan ja sitä käytetään paljon korinpunonnassa ja erilaisissa puutarhan kukkatukien ja aitojen punonnassa.
Kotimaisten luonnonmateriaalien keruussa pitää aina huomioida, että keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
Järvikaisla on kestävä ja hyvä materiaali korinpunontaan ja sitä onkin käytetty yleisesti niin maailmalla kuin meillä Suomessa. Suomessa taito on keskittynyt erityisesti länsirannikolle Kruunupyyn seudulle. Kaislanpunonnan taitajia on nykyään Suomessa hyvin vähän ja taito on vaarassa kadota.
Korinpunontaan voi käyttää myös kierrätysmateriaaleja, esimerkiksi farkkukangasta. Vanhoista farkuista voi spiraalipunontatekniikalla punoa tukevia koreja, joita voi käyttää monenlaiseen säilytykseen kotona.
Heinät ja luonnonkukat ovat kiinnostava kokeilumateriaali punojalle. Vaikka näistä punottu kori ei ehkä ole ikuinen, niin erilaisten materiaalien kokeilu tutustuttaa hauskalla tavalla punonnan moniin mahdollisuuksiin.
Rottinkia käytetään korinpunontaan paljon. Materiaalina rottinki on kestävää ja taipuisaa niin se soveltuu moniin punontatekniikoihin erityisen hyvin.
Rottinki on aina tuontimateriaali ja sen kasvatukseen ja keruuseen liittyy myös ympäristöhaasteita.
