Aineettoman kulttuuriperinnön kansallisen luettelon käsityökohteet

Aina kun teemme käsitöitä, kudomme, taomme, neulomme, veistämme, ylläpidämme käsityökulttuuria. Suomesta Unescon sopimukseen perustuvaan aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon on nimetty seuraavat käsityötaidot:

• Hailuotolaisen tikkuröijyn neulominen
• Kainuun peilikäs
• Kansallispuvun valmistaminen
• Kengän käsityömäinen valmistus
• Korsnäsin paidan valmistaminen
• Kultasepäntyö
• Lasinpuhallus
• Luonnonväriaineilla värjääminen
• Limisaumaisen puuveneen veisto
• Moottorisahaveisto
• Neulominen
• Pitsin kutominen Heinämaalla
• Puuveneen korjaus
• Pärekorin valmistus kiskotuista päreistä
• Raumalainen pitsinnypläys
• Riukuaidan rakentaminen
• Ryijyperinne
• Räsymaton kudonta
• Tommi-puukon valmistaminen
• Vesilahtelainen ryijyperinne

Näiden käsityötaitojen takana on laajat yhteisöt, jotka aktiivisesti ylläpitävät ja kehittävät käsityön elävää perintöä. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksessa keskiössä ovat perinteitä harjoittavat yhteisöt. Sopimus on kansainvälinen, ja sen tavoitteena on edesauttaa yhteisöjä ylläpitämään perinteiden elinvoimaisuutta sekä lisätä tietoisuutta elävän perinnön merkityksestä. Yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta on allekirjoittanut jo 178 valtiota. Unescon sopimus velvoittaa siihen liittyneitä valtiota ylläpitämään luetteloita aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä elävän perinnön ylläpitämisen käytäntöjä.

Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, jonka ylläpitämän Elävän perinnön wikiluettelon avulla luettelointi on järjestetty. Wikiluettelossa esitellään perinteitä, taitoja ja käytäntöjä, jotka ovat tärkeitä isoille tai pienille yhteisöille. Yhteisöt voivat wikiluettelossa kertoa oman elävän perintönsä taustoista sekä miten he sitä ylläpitävät ja välittävät eteenpäin. Myös luettelo on elävä; se on asiakirja, jota täydennetään ja päivitetään jatkuvasti.

Wikiluettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia kansalliseen elävän perinnön luetteloon. Kansalliseen luetteloon hyväksytyksi tuleminen on tunnustus yhteisöjen tekemälle elävän perinnön työlle ja mahdollisuus saada näkyvyyttä paikallisesti merkitykselliselle kulttuuriperinnölle. Kansallisessa luettelossa on tällä hetkellä 11 käsityötaitojen elävää perinnettä.

Kansallisesta luettelosta on mahdollista hakea edelleen Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää sekä kansalliseen luetteloon otettavista kohteista että Unescon luetteloihin tehtävistä ehdotuksista.

Kansallisen luettelon käsityökohteet

Alla olevissa artikkeleissa tutustutaan kansallisen osaan luettelon käsityökohteista hieman tarkemmin. Tekstit on tuotettu 2021 pidettyyn Käsityön elävä perintö -näyttelyyn, jossa kohteiden esittäjätahot esittelivät omia kohteitaan. Artikkelit 2023 syksyllä nimetyistä kohteista puuttuvat vielä.