Julkaistu
– Käsityökulttuurin säilyminen elävänä ja elinvoimaisena alueellamme on yhdistyksellemme tärkeää. Taito Keski-Pohjanmaa tekee päivittäin työtä sen eteen, että käsityötaidot ja -osaaminen olisivat mahdollista kaikille, Taito Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Tuula Puoskari kertoo.
Yhdistys toimii käsityökulttuurin ja -perinteen säilyttämisen, edistämisen ja kehittämisen puolesta. Tämä elävän perinnön edistämistyö tukee YK:n kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita ja kulttuuriperinnön säilymistä elinvoimaisena.
– Meille on tärkeää, että tunnistetaan käsityön tekemisen juuret ja perinteitä ylläpitävät yhteisöt. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö perinteet eläisi ajassa. Käsitöiden tekeminen ja tekijät muuttuvat siinä missä muukin maailma meidän ympärillämme. Elävään käsityöperintöön kuuluu myös jatkuvuus: tekemisen, taidon ja kiinnostuksen siirtyminen uusille tekijöille.
Fransut tutuksi
Taito Keski-Pohjanmaan toteuttamassa ja Rieska-Leaderin rahoittamassa Fransut tulevaisuuteen -hankkeessa perehdytään fransutekniikkaan. Tätä perinteistä käsityömenetelmää opetetaan hankkeen järjestämissä työpajoissa.
– Fransutekniikka kuluu niihin käsityöperinteisiin, joiden taitajia on entistä vähemmän. Tämä huoli on noussut esiin useana vuotena ja erityisesti silloin kun yhdistyksemme valitsi tekniikan kummitekniikaksi Taitoliiton toimesta, Puoskari avaa.
Hankkeessa kehitetään perinteisten fransu-tuotteiden rinnalle uusia tuotteita. Lisäksi luodaan selkeät ohjeet tuotteiden valmistamiseen, jotta työpajoissa voidaan jatkaa tuotteiden tekemistä hankkeen päätyttyä. Hankkeen aikana valmistunut aineisto on kenen tahansa aiheesta kiinnostuneen käytettävissä.
– Hanke vahvistaa entisestään meidän työtämme käsityökulttuurin säilyttämisestä alueellamme elävänä ja elinvoimaisena. Lisäksi edistämme uuden käsityökulttuurin luomista alueellamme. Tätä uutta ovat luomassa erityisesti lapset ja nuoret hankkeen aikana järjestetyissä työpajoissa, Puoskari iloitsee.
– Hankerahoituksella olemme saavuttaneet kohderyhmämme erittäin hyvin, sillä vuoden 2024 aikana lasten- ja nuorten työpajoihin on osallistunut lähes 200 henkilöä. Leader-rahoituksen turvin saamme säilymään fransutekniikan käsityötekniikkana alueellamme ja luomme uutta käsityöperinnettä.
Fransut Elävän Perinnön luetteloon
Fransutaitoja on jaettu jo monille osaajille. Hankkeessa on järjestetty kouluttajille ja harrastajille työpajoja fransutekniikasta Kalajoella ja Himangalla. Kouluttajana on toiminut Päivi Tyhtilä ja Riitta Nauha. Ilta fransupitsille -tapahtumassa Kalajoella luennoimassa oli Kaisa Haapakoski.
– Olemme valmistaneet työpajoista saatujen ideoiden mukaan uusia malleja. Tällä hetkellä lasten ja nuorten pajat ovat päättyneet Himangalla ja Rautiossa. Tekniikkaa ovat ottaneet haltuun tänä syksynä lähes 140 henkilöä. Hanke on saanut valtakunnallista huomiota Museovirastossa ja Taitoyhdistyksissä kautta maan. Tällä hetkellä suunnitellaan kevään työpajoja ja kesäkuun näyttelyä, Puoskari sanoo.
Hankkeen myötä fransupitsit ovat saaneet paikkansa myös Elävä Perintö -wikiluettelossa.
Fransutekniikka
Fransu on perinteinen käsityömenetelmä, jossa solmitaan lankoja esimerkiksi pitseiksi tai reunuksiksi. Sitä käytetään usein tekstiilien viimeistelyyn ja koristeluun. Vaikka fransupitsiä perinteisesti solmeillaan erityisesti pellavalangasta, hankkeessa kokeillaan tekniikkaa myös muiden materiaalien kanssa.
Kalajoen Himangalla on Maija Märsylän kokoama koti- ja talonpoikaismuseo, Fransutupa. Tuvassa on erilaisia käsitöitä mm. laaja fransukokoelma ja vanhoja esineitä. Museon omistaa Maija Märsylän Fransutupa-säätiö. Maija Märsylä on kirjoittanut oppaan Fransut ja lautaraanut vuonna 1976. Kirjaa on täydennetty vuonna 1985. Kirja on edelleenkin parhaimpia fransutekniikan oppikirjoista.
Teksti:
Anne-Mari Ojala
Viestijä, hanketyöntekijä
Rieska Leader
Kuva:
Raumankarin koulun oppilas valmistaa fransupitsiä. Taito K-P