Kohti kestävämpää tulevaisuutta
Korjaamisen ja kunnostamisen perustaidot ovat tärkeitä kansalaistaitoja, joita jokaisen olisi hyvä osata. Kun osaamme huolehtia säännöllisesti kenkien huollosta, puisen leikkuulaudan puhdistuksesta ja öljyämisestä, ommella irronneen napin vaatteeseen tai parsia reiän rakkaassa villapaidassa, voimme pienillä toimenpiteillä vaikuttaa näiden arkisten käyttötuotteiden kestävyyteen ja käyttöiän jatkamiseen, sen sijaan, että rikki mennyt päätyisi ympäristöä kuormittavaksi jätteeksi.
Taitoliitto on nimennyt korjaamisen ja kunnostuksen Vuoden käsityötekniikaksi 2025.
Ihmiset haluavat omaksua kestävämpiä tapoja käyttää ja huoltaa tuotteita.
Minna Hyytiäinen, Taitoliiton toiminnanjohtaja.
”Vaatteiden ja huonekalujen korjaaminen, huoltaminen ja kunnostus ovat olleet suomalaisille arkipäiväisiä taitoja sukupolvien ajan. Viime vuosikymmeninä kertakäyttökulttuuri on kuitenkin vallannut alaa, ja samalla nämä tärkeät arjen taidot ovat vähitellen jääneet taka-alalle. Kertakäyttöinen kulutus ei ole kestävä vaihtoehto, ja onkin tärkeää, että jokainen meistä oppii pidentämään käyttötavaroidensa käyttöikää. Positiivista on, että kiinnostus korjaustaitoja kohtaan on viime vuosina virinnyt uudelleen – ihmiset haluavat omaksua kestävämpiä tapoja käyttää ja huoltaa omistamiaan tuotteita”, sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.
Kiinnostus korjaustaitoja kohtaan lisääntynyt
Ihmisten kiinnostus korjaamisen taitoja kohtaan on onneksi herännyt viime vuosina. Tuoreen Käsityön harrastaminen Suomessa 2024 -kuluttajaselvityksen (Taitoliitto & Taloustutkimus) mukaan 19 % suomalaisista sanoo tekevänsä parsimista, paikkausta tai muuta tekstiilien korjausta useampia kertoja kuukaudessa ja jopa 75 % tekee näitä ainakin satunnaisesti. Maalaaminen, remontointi ja kodin kunnostukseen liittyvä nikkarointi on myös hyvin suosittua, sitä tekee 84 % suomalaisista ainakin satunnaisesti.
Moni korjaamiseen liittyvä taito, joka ennen oli itsestään selvä kotona opittu arjen perustaito, ei enää välttämättä siirry kodissa opittuna taitona eteenpäin. Siksi myös korjaamisen ja kunnostuksen perustaitoihin liittyvät kurssit ja työpajat ovat nykyään hyvin suosittuja. Korjaaminen onkin erityisen hyvä yhteisöllisen oppimisen mahdollisuus, toiselta saadut vinkit ja opit sekä taitojen jakaminen kuuluvat keskeisesti käsityö- ja korjaustaitojen siirtämiseen ja ylläpitoon.
Ekologinen ja taloudellinen valinta
Korjaaminen ja kunnostus ovat myös ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä valintoja. Kunnostamalla vanhoja esineitä voidaan estää turhaa hukkaa ja vähentää uusien tuotteiden valmistuksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Samalla säästää rahaa, kun pidentää esineiden elinkaarta. Korjaaminen on myös mahdollisuus luoda jotain uutta vanhan päälle – kunnostettu tuote voi saada täysin uuden elämän ja olla entistä rakkaampi ja arvokkaampi.
Korjaamisen ja kunnostuksen ymmärrys lisää myös arvostusta käsityötaitoja ja käsityötaitojen ammattilaisia kohtaan. Vuoden käsityötekniikka valinnalla halutaankin myös tuoda esiin ammattilaisten palvelujen käyttämistä, kaikkea ei tarvitse osata tehdä itse. Taitavat käsityöläiset ja korjausammattilaiset eivät vain luo uutta, vaan he myös säilyttävät vanhaa. Kun osaa tehdä peruskorjauksia itse, osaa myös kääntyä ammattilaisen puoleen, kun se on tarpeen.
Vuoden käsityötekniikan nimeäminen tehtiin nyt jo yhdeksännen kerran. Vuoden käsityötekniikka valinnalla Taitoliitto haluaa nostaa esiin ajankohtaisia käsityön ilmiöitä, lisätä tietoa ja arvostusta erilaisia käsityötaitoja kohtaan sekä lisätä tietoa käsityön erilaisista mahdollisuuksista.
Lisätietoja:
Taitoliitto,
Minna Hyytiäinen, toiminnanjohtaja 040 505 0944
Johanna Aydemir, viestintäkoordinaattori 040 7525 160