Julkaistu
Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2025 esitetään Taitojärjestölle noin -380 000 euron leikkauksia, mikä on noin 18 % sen saamasta valtionavusta. Vuodelle 2024 leikkaus oli jo edellisvuodesta -300 000 €. Näistä on seurannut suuri huoli käsityökulttuurin ja koko järjestön tulevaisuudesta.
Taitoliitto on lähestynyt päättäjiä skenaariolla leikkausten vaikutuksista ja ajatuksesta, että käsityön aineettoman kulttuuriperinnön ja suomalaisen käsityötaidon ylläpitäminen vaarantuu:
Käsityön aineettoman kulttuuriperinnön valtakunnallinen toiminta
Käsityötaidot ovat tärkeä osa suomalaista identiteettiämme ja aineetonta kulttuuriperintöä. Uusien innovaatioiden juuret ovat perinteisissä tekniikoissa, materiaaleissa ja työtavoissa. Vuonna 2013 Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Taitoliitto on Unescon
akkreditoiman sopimuksen asiantuntija ja sillä on merkittävä rooli sopimuksen kansallisessa toimeenpanossa.
Käytännön työllään Taitojärjestö edistää sopimuksen konkreettista toteutumista osallistamalla erilaisia yhteisöjä, kokoamalla käsityöalan toimijoita yhteen sekä järjestämällä koulutusta. Paikallisella tasolla alueelliset taitoyhdistykset ovat merkittäviä alueellisen kulttuuriperinnön ylläpitäjiä. Leikkauksen jälkeen uhkana on, että alueellisesti tulemme kadottamaan toimintaa, jolla on pidetty paikallinen käsityökulttuuri elävänä ja siirretty taitoja seuraaville sukupolville. Monien perinteisten käsityötaitojen osaaminen on jo vaarassa kadota. Valtakunnallisesti käsityön aineettoman kulttuuriperinnön työ Suomessa uhkaa jäädä yksinomaan yksittäisten kansalaisten sekä pienten yhdistysten harteille ja kansainvälisen tason yhteistyö loppuu.
Käsityötaitojen vaalimiselle sekä uudistamiselle tulee turvata riittävät resurssit myös tulevaisuudessa.
Resurssien pienentyessä yhä harvempi saa neuvontaa ja opetusta kädentaitoihin – hyvinvointi, arjen taidot ja huoltovarmuus kärsivät
Käsitöiden tekemisen tiedetään tutkimusten mukaan lisäävän ihmisten kokemaa hyvinvointia ja se ylläpitää ihmisten toimintakykyä sekä tukee mielenterveyttä. Näin ollen käsityön harrastaminen tulee nähdä yhtenä kansalaisten hyvinvointia edistävänä toimintana. Tutkimuksen* mukaan 48 % suomalaisista harrastaa käsitöitä säännöllisesti. Omaehtoisen harrastamisen tueksi tarvitaan tekemiseen soveltuvia tiloja ja neuvontaa myös jatkossa. Itsetekemisen kulttuurin tukeminen on edullinen tapa lisätä kaikenikäisten kansalaisten hyvinvointia. Taitojärjestön koulutuksiin, leireille ja työpajoihin osallistuu vuosittain yli 100 000 ja tapahtumiin noin 60 000 henkilöä. Leikkausten myötä sekä lapsille että aikuisille suunnattua toimintaa jouduttaisiin karsimaan. Toimipisteiden vähenemisen myötä kädentaitojen neuvontaa ja kurssitoimintaa voidaan tarjota jatkossa yhä harvemmalle, juuri kun erilaisille korjaamisen, huoltamisen ja tuotteiden käyttöiän pidentämisen osaamiselle olisi tarvetta ja kiinnostusta enemmän kuin muutamaan vuosikymmeneen. Vahvat käsityötaidot tukevat kansalaisten resurssiviisasta elämäntapaa ja ovat osa huoltovarmuutta. Arjen kädentaidot eivät kuitenkaan välity ilman että niitä opetetaan, usein aivan henkilökohtaisesti. Toiminnalla on myös valtava sosiaalinen merkitys monelle toiminnassa mukana olevalle.
*Käsityön harrastaminen Suomessa 2021, Taloustutkimus
Kädentaidot ovat osa keskeisiä kansalaistaitoja, mutta nykyään niiden
oppiminen ei enää tapahdu kodeissa.
Iso määrä käsityöalan työpaikkoja voi vaarantua
Taitojärjestö on Suomen suurin yksittäinen käsityöalan työnantaja. Sen palveluksessa on 136 käsityöneuvojaa sekä 134 käsityöalan opettajaa. Lisäksi järjestö työllistää muita käsityöalan
ammattilaisia tilaamalla ja välittämällä heidän tuotteitaan ja tukee näin myös alan yrittäjyyttä. Käsityöalan työpaikkojen näkökulmasta järjestön toiminnan supistamisella on laajempi merkitys koko suomalaiselle käsityökulttuurille – mikäli näköpiirissä on, että edes alan suurin yksittäinen työnantaja ei pystyisi työllistämään alan ammattilaisia, eivät käsityöalan opinnot ole enää houkutteleva vaihtoehto. Ilman alalle hakeutuvia uusia osaajia, koko käsityöala ammattina katoaa pikkuhiljaa. Tämä on kierre, joka pitää pystyä pysäyttämään eikä kiihdyttää leikkauksilla.
Käsi- ja taiteteollisuusliitto Taito ry
Taitoliitto
Minna Hyytiäinen, toiminnanjohtaja
puh. 040 5050 944
minna.hyytiainen@taito.fi
Taitojärjestö on valtakunnallinen, kaksikielinen käsityön ja taideteollisuusalan neuvontajärjestö, johon kuuluu 15 alueellista taitoyhdistystä ja sen toimintaa ohjaa Taitoliitto. Järjestön toimintaa on lähes 80 paikkakunnalla. Käsityöneuvonnan tehtävänä on opastaa ja kouluttaa kädentaitojen osaamiseen, tukea käsityöalan yrittäjyyttä sekä ylläpitää ja kehittää suomalaista käsityökulttuuria. Taitoliitto akkreditoitiin vuonna 2020 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen asiantuntijaksi Suomessa.