Käsitöiden harrastaminen Suomessa 2024 -selvitys julkaistu
Taitoliitto teetti Taloustutkimuksella suomalaisten käsityöharrastusta tutkivan suuren kuluttajakyselyn syyskuussa 2024. Edellisen kerran vastaava kysely tehtiin 2021, jolloin käsityöharrastus oli noussut muutamassa vuodessa erityiseen suosituksi. Käsityöharrastus on säilyttänyt suosionsa ja puolet suomalaisista (49 %) kertoo tekevänsä käsitöitä, nikkarointia tai rakentelua vähintään muutaman kerran kuukaudessa.
Käsityön harrastaminen on yleistynyt vuosi vuodelta ja niiden määrä, jotka eivät ole tehneet mitään käsitöiden harrastamiseen liittyvää viimeisen vuoden aikana on laskenut selvästi vuodesta 2018 (23 %) vuoteen 2024 (15 % suomalaisista). 85 % suomalaisista siis tekee käsitöitä, rakentelee tai nikkaroi. Naiset tekevät käsitöitä, nikkaroivat ja rakentavat käsin useammin kuin miehet.
Kolmannes suomalaisista toivoo voivansa oppia jonkin uuden käsityötaidon, harrastusmahdollisuuksien tukemista julkisin varoin pidetään erittäin tärkeänä
Aktiivisille käsityöharrastajille käsitöiden tekeminen, nikkarointi ja rakentelu on jo pitkäaikainen harrastus ja osa elämäntapaa. 34 % suomalaisista haluaisi tulevan vuoden aikana opetella jonkin uuden käsityötaidon ja -tekniikan. Käsityötä aktiivisesta harrastavista jopa 74 % kertoo samaa. Suomalaisia kiinnostavat erityisesti korjaamiseen ja huoltamiseen liittyvät kurssit, perinnekäsityöt sekä käsityöt, jotka eivät vaadi aiempaa osaamista.
Neulomisen suosio säilynyt, 35 % suomalaisista kertoo neulovansa vähintään muutaman kerran kuukaudessa, 24 % jopa päivittäin tai viikoittain. Suosiota ovat kasvattaneet erityisesti erilaiset kunnostamiseen ja korjaamiseen liittyvät käsityöt. 19 % suomalaisista sanoo tekevänsä parsimista, paikkausta tai muuta tekstiilien korjausta useampia kertoja kuukaudessa ja jopa 75 % tekee näitä ainakin satunnaisesti. Maalaaminen, remontointi ja kodin kunnostukseen liittyvä nikkarointi on myös hyvin suosittua, sitä tekee 84 % suomalaisista ainakin satunnaisesti.
Aktiiviset käsityön harrastajat pitävät erittäin tärkeänä käsityön harrastamisen tukemista julkisista varoista. Heistä 72 % pitää asiaa erittäin tärkeänä ja koko väestöstäkin 31 % pitää käsityön harrastusmahdollisuuksia tukemista julkisin varoin erittäin tärkeänä. Melko tärkeänä toiminnan tukemista piti lisäksi 41 %.
Suomalaisia kiinnostavat erityisesti korjaamiseen ja huoltamiseen liittyvät kurssit, perinnekäsityöt sekä käsityöt, jotka eivät vaadi aiempaa osaamista.
Käsityöt lisäävät mielen hyvinvointia
Käsitöitä harrastetaan ennen kaikkea rentoutumisen ja koetun palkitsevuuden takia. Valtaosalle käsitöitä harrastavista käsityöt ovat myös tärkeä osa elämää. Käsitöiden tekeminen koetaan rauhoittavaksi ja se lisää mielen hyvinvointia. Käsitöiden tekeminen on tapa ilmaista itseään ja luovuutta ja niiden tekemiseen haluttaisiin käyttää enemmän aikaa.
Käsitöihin käytetty raha on laskenut
Suomalaisista 25 % kertoo käyttäneensä yli 100 euroa käsityömateriaaleihin ja työvälineisiin viime vuoden aikana, mikä on hieman pienempi osuus kuin vuonna 2021. Myös käsityön aktiiviharrastajat käyttivät käsityömateriaaleihin ja työvälineisiin jonkin verran vähemmän rahaa kuin vuonna 2021, nyt keskimääräinen vuosiostos on 196 euroa, kun aiemmin vuodessa oli käytetty käsityömateriaaleihin ja työvälineisiin 236 euroa.
Kiinnostus käsityötapahtumia ja -messuja kohtaan on kuitenkin kasvanut, 18 % suomalaisista haluaisi tulevan vuoden aikana vierailla jossain tapahtumassa tai messuilla, aktiiviharrastajista kiinnostuneita on jopa 74 %.
Kotimaisen käsityöyrittäjän tuotteita ja palveluita on hankkinut joka neljäs suomalainen.
Käsityökurssit kiinnostavat ja saavat hyvän arvosanan
Käsityökursseille osallistuneet ovat erittäin tyytyväisiä kaikkien tahojen järjestelmiin kursseihin ja näitä suositellaan. Kursseilla suomalaisia kiinnostaisivat korjaamiseen ja huoltamiseen liittyvät kurssit, perinnekäsityöt sekä käsityöt, jotka eivät vaadi aiempaa osaamista.
Harrastajat uskovat korjaamisen suosion kasvuun
Kyselyssä kysyttiin myös yleisön arviota siitä, minkä he uskovat olevan käsityön seuraava trendi? Eniten vastauksissa nousi esiin korjaaminen, vanhasta uutta tekeminen, kierrätys ja kierrätysmateriaalien käyttö sekä ekologisuus. Kotimaisuus, luonnonmateriaalit sekä perinnekäsityöt myös nousivat vastauksissa esiin tulevaisuuden käsityötrendeinä.
Tutkimuksen taustatiedot
- Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset ja käsityöaktiivit.
- Kysely toteutettiin sähköisesti Taloustutkimuksen valtakunnallisessa Internet-paneelissa ja Taitojärjestön somekanavien kautta. Paneelin kautta kyselyyn vastasi 1068 henkilöä. Paneeliaineisto on painotettu vastaamaan väestöä iän, sukupuolen ja suuralueen mukaan. Taitoliiton jakelun kautta lähetetyn kyselylinkin kautta saatiin 3 137 vastausta.
- Tutkimuksen aineisto kerättiin 6. –25.9.2024.
Tutkimusgrafiikkaa:
Taulukko: Käsityöharrastuksen säännöllisyys
Taulukko: Käsityöharrastuksen kesto
Taulukko: Eri käsityötekniikoiden harrastaminen
Taulukko: Käsityön harrastamisen syyt
Taulukko: Rahan käyttö käsityöharrastukseen
Taulukko: Käsityöpalvelujen kiinnostavuus
Taulukko: Kiinnostus erilaisia käsityötapahtumia kohtaan
Taulukko: Käsityön harrastamisen tukeminen julkisin varoin
Sivun kuvat Kapina Oy (maalin poisto), Sonja Karlsson (ompelija) ja Hilja Mustonen (neuloja).
Taulukot Taloustutkimus.