Vesilahti on tunnettu ryijypitäjänä jo satoja vuosia, ja ryijyn kutomisen perinne on säilynyt paikkakunnalla katkeamattomana tähän päivään. Varhaisimmat säilyneet vesilahtelaiset ryijymallit ovat 1700-luvulta. Yksi Suomen vanhimmista säilyneistä ryijyistä on vesilahtelainen ristikuosinen ryijy vuodelta 1701. Tiedetään, että vesilahtelaisen Laukon kartanon kankurituvasta on viety ryijyjä Ruotsiin jo 1500-1600-luvuilla.

Ikivanhan työnjaon mukaisesti tekstiilien valmistaminen kuului talojen ja torppien naisväelle. Ryijyjen kutominen oli kevätajan työ, kun materiaalit oli valmistettu syksyn ja talven aikana. Ryijyn tekemisen taidon levittämisessä Laukon kartano, säätyläistilat ja pappila olivat tärkeitä. 1700-luvulla oli ryijyn vahva nousukausi ja ryijyt olivat arvossaan: ryijy mainittiin usein vuodevaatelistan kärjessä ja sillä voitiin maksaa torpparinpaikan vuokraa. Häissä käytettävä morsiusryijy on tärkeä ryijyn tekemisen perinteen siirtymisen tapa sukupolvelta toiselle. Morsiusryijy oli juhlatekstiili, joka seurasi naisen mukana elämän läpi, ja viimein ryijy toimi paarivaatteena.

Vesilahtelaisille ryijyille on tyypillistä värikylläisyys: perinteisissä ryijyissä värit ovat pehmeitä luonnonvärejä, modernien ryijyjen värit voimakkaampia. Vesilahden ryijyille tyypillinen väri on krapista saatu vadelmanpunainen väri, joka yhdistettiin usein lampaasta saatavaan mustaan ja 1800-luvulta alkaen myös sammalenvihreään.

Perinteisesti ryijy on valmistettu kangaspuissa. Ryijyn voi valmistaa myös ompelemalla valmiiksi kudottuun ryijypohjakankaaseen. 1990-luvulta lähtien Vesilahden Taitokeskus on toiminut ryijykeskuksena, josta saa kaiken tarvittavan ryijyn kutomiseen. Kansanomaisten ryijymallien rinnalle Vesilahdessa on luotu uusi, nykyaikainen, jatkuvasti laajeneva ryijymallisto. Uusiin ryijymalleihin on haettu aiheita Vesilahden historiasta ja mytologiasta sekä vesilahtelaisesta elinympäristöstä. Uudella ryijymallistolla halutaan uudistaa vahvaa paikallista perinnettä niin, että se puhuttelee myös tulevaisuudessa. Ajatuksena on, että ryijyperinne voi ja sen pitää uudistua sellaiseksi, että se koetaan merkitykselliseksi myös muuttuvassa ajassa. Yksi tapa ylläpitää ryijyperinteen merkityksellisyyttä on vesilahtelainen tapa valmistaa ryijy paikkakunnan julkisiin tiloihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin ja kirkkoihin. Ryijyn elinvoima on se kyvyssä kertoa tarinoita ja symboloida sekä elämän muutosta että jatkuvuutta.

Linkki vesilahtelaisen ryijyperinteen kansallisen luettelon artikkeliin.