Onko sinulla ryijyaarre, jonka tiedot ovat hukassa ja mallin alkuperä tuntematon? Tai kaipaatko tietoa vanhan ryijyn huollosta? Suomen käsityön museon Ryijykioski on osa museon tietopalveluiden työkaluvalikoimaa, joka tarjotaan tietoa ryijymalleista ja ryijyjen kotihoidosta. Kevään 2025 Ryijykioski lepää odottamassa museon uuden perusnäyttelyn avautumista, mutta syksyllä 2025 palvelu avautuu jälleen.

Nopeasti ja matalalla kynnyksellä saavutettavan asiantuntijatiedon lisäksi Ryijykioskissa on lupa kertoa omia ajatuksiaan ja muistojaan ryijyistä sekä viihtyä yhdessä muiden asiakkaiden ja museon edustajien kanssa.
Ryijyt kuuluvat erottamattomasti suomalaiseen tekstiiliperinteeseen, ja niitä on tallennettu kotimaisiin museoihimme runsaasti. Myös meillä, käsityöalan valtakunnallista tehtävää hoitavassa Suomen käsityön museossa, on ryijyjä kokoelmissa satoja, ja aiheesta on myös järjestetty useita näyttelyitä. Erityisen laajasti museokokoelman tekstiilit olivat esillä vuonna 2007, jolloin museossa nähtiin ryijyinnostuksen eri vaiheita esittelevä ”Ryijykuume”-näyttely. Näyttelyn valmisteluun liittyen oli museossa alettu koota tietokantaa erilaisista ryijymalleista. Näitä tietoja hyödynnettiin myös aina, kun asiakkaat kääntyivät museon puoleen omistamansa ryijyn tietoja kaivatessaan.

Ryijytietokannan täydentämistä on jatkettu edelleen, ja se käsittää nykyään jo hieman yli 3600 mallia. Kuitenkin vain murto-osaa näistä tiedoista on mahdollista päästä vapaasti selaamaan museon julkaisemalla sivustolla Finna-palvelussa (skm.finna.fi). Potentiaalia suurempaankin hyödyntämiseen siis olisi. Koska ryijytietoja kaipaavat eivät välttämättä muista tai hoksaa kääntyä keskisessä Suomessa sijaitsevan kulttuurilaitoksen puoleen, on museon siis itse mentävä sinne, missä ryijy- ja käsityötietoa voi museon tietopalvelutehtävän mukaisesti päästä jakamaan.

Ryijykioski tuo ryijyasiantuntijat tapahtumaan tai tilattuun paikkaan

Ryijykioskia pyöritetään kahden aiheeseen perehtyneen museoammattilaisen voimin: tietopalvelua päätyökseen hoitava amanuenssi tuo mukanaan digitaalisessa muodossa olevan ryijytietokannan ja välineet sen selaamiseen. Ryijyjen kotihoito-ohjeita puolestaan saa tekstiileihin erikoistuneelta konservaattorilta. Ryijyn valmistusohjeita kioskista ei anneta, niiden jakamisen jätämme suosiolla käsityöohjausta antaville tahoille.

Muutaman tunnin avoinna oleva Ryijykioski voidaan pystyttää sinne, missä aiheesta kiinnostuneita liikkuu, siis esimerkiksi museon omiin tai yhteistyökumppaneiden tiloihin, messuille, tapahtumiin tai näyttelyiden avajaisiin. Tilan tarve on vähäinen, sillä asiakkaan ei suinkaan tarvitse tuoda mukanaan varsinaista ryijyä, valokuva ja aiheeseen orientoitunut mieli riittää. Ryijytietokannan esittelyä varten tarvitaan vain sähköä ja pieni pöytä tai laskutaso, jolle tietokoneen ja näytön saa asetettua. Suurimman haasteen Ryijykioskin toiminalle aiheuttavat kotimaamme heikot kulkuyhteydet: Ryijykioski on käytännössä mahdollisuus pystyttää vain sinne, minne juna vie. Tilattuna kioskin pidosta peritään museon työntekijöiden matkakulut kattava pieni korvaus.       

Ryijykioski 2.0   

Edellä kerrotussa perusmuodossaan Ryijykioskia on toteutettu jo useita kertoja. Kerran on myös päästy testaamaan kioskin tietopitoisempaa versiota, ns. Ryijykioski 2.0:aa.
Vielä kehitysvaiheessa olevassa ja toiveita mielellään vastaanottavassa Ryijykioski 2.0-palvelussa on tarkoitus viettää pari rentoa ja toivottavasti ajatuksia herättelevää tuntia ryijyä eri näkökulmista tarkastellen.
Tilaisuus aloitetaan suomalaisittain kahvittelemalla, minkä jälkeen suoritetaan aiheeseen orientoiva pienimuotoinen äänestys ryijyn olemuksesta. Näin saadaan esimakua siitä, mikä itse kunkin mielestä tekee ryijyn.    

Tämän jälkeen siirrytään ryijyjen historiaa esittelevään ”luentoon”, jossa eri aikojen trendit, mallit ja suunnittelijat tulevat tutuiksi. Esittelyn yhteydessä konservaattori myös antaa ohjeita eri ikäisten ja erilaisista materiaaleista valmistettujen ryijyjen kotihoitoon. Runsaasti kuvia ja esimerkkejä sisältävän luennon aikana osallistujien on mahdollista esittää kysymyksiä sekä jakaa ajatuksiaan ja ryijykokemuksiaan.
Lopuksi paneudutaan ryijyjen arvoasioihin, jotka museon tietopalvelun asiakkaita yleensä kovasti kiinnostavat. Vaikka emme museoissa ota kantaa ryijyjen rahalliseen arvoon, voimme herätellä näkemään niissä muita arvoja, esimerkiksi tunne-, museo-, käyttö-, kulttuurista- tai käsityöllistä arvoa. Arvojen tunnistaminen helpottaa omaan ryijyyn liittyvien päätösten tekemisessä esimerkiksi silloin, kun pitää päättää säilyttämisestä, huoltamisesta tai poistamisesta.

Osa museon palveluita

Suomen käsityön museo on kulttuurihistoriallinen museo, ja vaikka nimemme mukaisesti edistämme käsityön asiaa, emme kuitenkaan halua esiintyä auktoriteettina, joka määrittelee ryijyn ”oikeuden” tai aitouden, olipa kyse sitten tekijästä tai tekotavasta. Museossa näemme ryijyt ensisijaisesti kulttuurin ilmauksina, joissa ajassa muuttuvat trendit, arvostukset ja tekijöiden taito tulevat näkyviksi. Ryijykioskin perimmäisenä tarkoituksena on siksi paitsi välittää tietoa suomalaisesta käsityöhistoriasta myös kannustaa sallivaan ja rakentavaan keskusteluun sekä mukaviin näkemisiin ryijyn äärellä.        
 

---

Sari Jantunen
Amanuenssi, tietopalvelu
Suomen käsityön museo

Suomen käsityön museon verkkosivuille tästä.