Pellavaan liittyy mielikuva arvokkuudesta ja hienoudesta, laadusta ja juhlavuudesta. Mielikuva materiaalista ei synny hetkessä, vaan sillä on pitkät juuret kulttuurissa. Tänä päivänä pellavaa ja siitä valmistettuja tuotteita kuvaillaan jopa luksukseksi.

Pellavan liittäminen arvokkuuteen saattaa johtua siitä, että pellavan käsittelemisessä on paljon vaiheita ja se vie myös paljon aikaa, esimerkiksi villaan verrattuna. Pellavaan käytetty aika nostaa sen arvoa käytössä. Pitkistä pellavan aivinoista tehdyt tuotteet myös kiiltelevät kauniisti ja kiiltoa on mahdollista korostaa kudotun kankaan sidoksella.

Pienet villat piankin, mutta pellavat ne kehrätä kestää.

Suomalainen sanonta.

Yksi pellavaan liittyvä suora arvo on se, että Suomessa 1500-luvulla sitä käytettiin veronmaksuvälineenä. Jokapäiväisessä käytössä pellavan arvoa lisää se, että se on lujaa ja kestävää, ja vanhan sanonnan mukaan vain paranee vanhetessaan.

”Mitä vanhempi pellavkankas sitä kauniimpi, villat pian mätänevät.”

”Villa mullaksi, pellava kullaksi.”

Pellavan käyttöominaisuudet, ehkä nimenomaan verrattuna villaan, ovat lisänneet sen arvoa. Pellava on viileää, se hylkii likaa, pellavan lujuusominaisuudet ovat hyvät ja hienoimmista pellavakuiduista on saatu ohuita, joustavia materiaaleja. Pellava onkin maailman ensimmäinen kankaisiin käytetty kasvikuitu. Pellavan lajinimi on linus usitatissimum, ja usitatissimum tarkoittaa ”erittäin hyödyllistä”. Pellavan nimellä vahvistetaan mielikuvaa sen käyttämisen hyödystä ja arvosta.

Suomen kirjakielessä pellava kasvin nimenä mainittiin ensimmäisen kerran vuoden 1642 Raamatussa. Pellavalle on siis hyvin varhain ollut tarve saada suomenkielinen nimi, mikä tarkoittaa, että se on ollut tärkeässä asemassa suomalaisessa kulttuurissa. Raamatun tekstien sisällöissä pellavaa pidetään kallisarvoisena materiaalina, johon puetaan korkea-arvoisia henkilöitä ja sitä käytetään pyhissä ja tärkeissä paikoissa. Pellavalla on ilmaistu varakkuutta ja rikkautta erityisesti Vanhan testamentin teksteissä.

Pellavaisten tuotteiden markkinoinnissa ja mainonnassa viitataan usein tuotteiden kauneuteen ja arvokkuuteen. Mielikuvalla pellavatuotteiden arvokkuudesta ja ylellisyydestä halutaan vedota asiakkaiden ja kuluttajien tunteisiin, kun he hankkivat materiaaleja tai valmiita tekstiilejä.

Pellavan pitkä perinne kantaa mukanaan mielikuvaa aitoudesta, alkuperäisyydestä ja rehellisyydestä. Pellavaisella tekstiilillä on voima korostaa juhlaa ja kohottaa arkikin arvokkaammaksi.

”Pellavaliinat on arvokkaita, varsinkin just vanhat. ” (Blogiteksti 2017)

”Oli pyhä tai arki – pellavaa! ” (Mainosteksti 1940-luvulta).

---

Tekstin koostanut Anna-Mari Raunio. Kuva Tarja Ahokangas.

Lähteet:

Hakanen, Johanna. 201. ”HYVÄN KODIN PÖYDÄLLÄ ON TAMPELLA-LIINA”. Tampellan pellavatehtaan lehtimainokset ja niiden välittämä kotikulttuuri 1920-luvulta 1940-luvulle. Historian pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.

Kotus. Sananparsikokoelma.
https://www.kotus.fi/aineistot/sana-aineistot/suomen_murteiden_sana-arkisto/sananparsikokoelma

Silveri Pirjo. 2016. Pellava arvossaan ennen, nyt ja vielä tulevassa elämässä. Silta-lehti 11/2016.

Suomen käsityön museo. Pellava materiaalina. Verkkosivusto. https://www3.jkl.fi/craft/craftmuseum/tseitse/materiaalit/pellava.htm